Ensimmäinen ukonsieni
Aloittelevana sienestäjänä koriin on aiemmin tarttunut pääasiassa vain suppilovahveroita ja pari limanuljaskaa helpon tunnistettavuuden vuoksi. Maastosta löytyy myös erilaisia rouskuja, mutta olen jättänyt ne toistaiseksi maahan (varmasti tarpeettomasti) ryöppäämistä vierastavana. Tein myös lampaankäävän (tai näköislajin) havaintoja, ehkä alan perehtymään ja keräämään niitäkin lähitulevaisuudessa.
Viime kerran uusi tuttavuus on ukonsieni, joka erottuu maasta kohtuullisen helposti ainakin täysikasvuisena. Sieni on nimittäin valtava! Aluksi tyydyin vain kuvaamiseen ja lakin mittaamiseen, mutta tunnistusavun ja erinomaisen ruokasienen kehujen vuoksi päätin käydä poimimassa tämän yksilön mukaani. Itse asiassa lähistöltä löytyi myös toinen, mutta sen lakki tuntui jo hiukan pehmenneeltä, joten poistin sienen koristani.
Ukonsieni on ilmeisesti melkoisen harvinainen. Erityisen tärkeää on, ettei tätä sekoita myrkylliseen ruso- tai ruskokärpässieneen. Myös akansieni on ulkonäöltään hyvin identtinen ukonsienen kanssa, mutta se on pienempi, jalan väritys on tasaisen vaalea ja leikkauspinnan tulisi punertaa ukonsienestä poiketen. Täältä löytyy tarkemmat yksityiskohdat sienen tunnistamiseksi. Lakit leivittämällä ja pannulla pihvin tapaan paistamalla nämä ovat kuulopuheiden mukaan erinomaisia ja jalat voi vaikka kuivattaa. Taidanpa siis kokeilla sitä.
Löysin samalla reissulla myös elämäni ensimmäiset kantarellit! Oli vaikea uskoa, että oikeasti löysin kantarelleja, joita ei ole aiemmin tullut vastaan ja ehdin jo leimaamaan ne pessimistisesti valevahveroiksi, kunnes tarkempi tutkiskelu vahvisti havainnon mieluisaksi. Kantarellien luona kasvoi myös suppilovahveroita, joskin vielä hyvin pieniä sellaisia.
Jo on sienellä kokoa! Lakin halkaisija oli noin 20 cm. PS: Löydätkö kuvasta kissan? |
Viime kerran uusi tuttavuus on ukonsieni, joka erottuu maasta kohtuullisen helposti ainakin täysikasvuisena. Sieni on nimittäin valtava! Aluksi tyydyin vain kuvaamiseen ja lakin mittaamiseen, mutta tunnistusavun ja erinomaisen ruokasienen kehujen vuoksi päätin käydä poimimassa tämän yksilön mukaani. Itse asiassa lähistöltä löytyi myös toinen, mutta sen lakki tuntui jo hiukan pehmenneeltä, joten poistin sienen koristani.
Ukonsieni on ilmeisesti melkoisen harvinainen. Erityisen tärkeää on, ettei tätä sekoita myrkylliseen ruso- tai ruskokärpässieneen. Myös akansieni on ulkonäöltään hyvin identtinen ukonsienen kanssa, mutta se on pienempi, jalan väritys on tasaisen vaalea ja leikkauspinnan tulisi punertaa ukonsienestä poiketen. Täältä löytyy tarkemmat yksityiskohdat sienen tunnistamiseksi. Lakit leivittämällä ja pannulla pihvin tapaan paistamalla nämä ovat kuulopuheiden mukaan erinomaisia ja jalat voi vaikka kuivattaa. Taidanpa siis kokeilla sitä.
Täytin virheetön yksilö - ei matoja tai muitakaan hyönteisiä. |
Löysin samalla reissulla myös elämäni ensimmäiset kantarellit! Oli vaikea uskoa, että oikeasti löysin kantarelleja, joita ei ole aiemmin tullut vastaan ja ehdin jo leimaamaan ne pessimistisesti valevahveroiksi, kunnes tarkempi tutkiskelu vahvisti havainnon mieluisaksi. Kantarellien luona kasvoi myös suppilovahveroita, joskin vielä hyvin pieniä sellaisia.
Kommentit
Lähetä kommentti